Sateenkaarien Maui

Aloha! Tätä kirjoittaessani on meneillään seitsemäs täysi päivä Havajin toiseksi suurimmalla saarella Mauilla, ja olen kerennyt muodostamaan tästä paikasta jo jonkinnäköisen kuvan. Mauilla  on suorastaan hengästyttävä määrä tekemistä! Saari on kunnon aktiivilomakohde, ei ainoastaan oleilua paljain varpain. Tänne saapuessa tarkoituksena oli nähdä tätä upeaa saarta ja myös rentoutua siinä välissä, mutta hyvin nopeasti huomasimme suhaavamme autolla ristiin rastiin saarta auringonnoudusta auringonlaskuun saakka. Aktiivisia lomapäiviä ennen Big Islandille lähtöä on seitsemän […]

Continue Reading

Leitä, huoletonta elämää ja turkoosia vettä Cookin saarilla

Lensimme pääsaarelle Rarotongalle, joka on myös 67 neliökilometrillään ja 14 000:lla asukkaallaan maan suurin saari. Saaren maisemia maalaavat jylhät, sademetsäpeitteiset vuoret saaren keskellä ja saarta ympäröi koralliriutta, jonka reunoille aallot murtuvat. Itse laguuni on turkoosi ja tyyni. Me päätimme asettautua saaren itärannikolla sijaitsevaan Muriin, jossa on suurin osa majoituksista ja ravintoloista (miellyttävä turistikupla siis!). Rarotonga on taas vähän erilainen kuin tähänastiset Tyynenmeren maat Fidži ja Vanuatu. Täällä ei näytä olevan […]

Continue Reading

Maasukellusta ja heimojen välistä kärhämää Pentecostilla

Lähdimme varhain lauantaiaamuna kohti Pentecostin saarta maailman sympaattisimmalla, 8-paikkaisella Islander -pikkukoneella. Kyseessä on pienin kone, jolla ollaan tähän mennessä lennetty. Ei edes keskikäytävää! Tavoitteena oli päästä seuraamaan saarella järjestettävää uniikkia traditiota, Land Diving festivalia. Huhti-kesäkuussa Pentecostilla järjestettävä festivaali käsittää benjihyppyjä saarelaisten itse rakentamista, täysin luonnonmateriaalein rakennetuista telineistä. Tapahtuma on paikallisten nuorten miesten aikuistumisrituaali, joka takaa paikallisen uskomuksen mukaan hyvän satokauden ja todistaa tietysti miehuuden. Festivaalia saavutaan todistamaan ympäri maailmaa, ja […]

Continue Reading

Maalaiselämää Pohjois-Santolla

Welkam to Paradise! Näin toivotetaan tervetulleksi paikallisella bislaman kielellä. Esperitu Santon pohjoisrannikko on paratiisimaista ja myös kaukana sivistyksestä. Saaren itärannikkoa kulkee vain yksi, ulkomaisella (Uuden-Seelannin) rahoituksella päällystetty tie. Matkustimme tunnin verran autolla saarta ylöspäin ja saavuimme määränpäähämme Towoc Bungaloweille kuuluisan Champagne Beachin liepeille. Champagne Beach on täydellisyyttä hipova ranta, jolle moni tekee päiväretkiä Luganvillestä saakka. Myös Tyynenmeren risteilyalusten turistit päätyvät viettämään Esperitu Santo -päivänsä usein tälle rannalle. Etukäteishehkutus rannasta on […]

Continue Reading

Presidenttiä tapaamassa Vanuatulla

Kysehän on tietysti Esperitu Santo -saaren edustalla lepäävästä SS President Coolidge -hylystä. Laskeuduimme ensin myrskyn riepottelemaan Port Vilaan, josta suunnattiin saman tein lentäen Esperitu Santon saarelle Luganvilleen. Port Vila näytti koneesta katsoen todella surkealta, mutta ilmeisesti ainakin betonitalot olivat selvinneet syklonista. Esperitu Santolla sen sijaan ei kuukausi sitten iskeneestä syklonista näkynyt jälkeäkään. Luganville on Vanuatun toiseksi suurin kaupunki (noh, 10 000 asukkaan kylä). Täällä on vain kourallinen matkailijoita, pääosin reppureissaajia […]

Continue Reading

Vehreä ja iloinen Fidži

Bula Vinaka! Eli kohtelias tervehdys paikallisella kielellä. Fidžiläiset ovat hyvin ystävällisiä ja sosiaalisia – kaupungilla kävellessä moni tervehtii matkaajaa ja kysyy kuulumisia. Meiltä on myös useasti kysytty mistä päin tulemme, ja kaukainen maa Suomi herättää tietysti paljon ihmetystä. Moni näyttää tietävän, missä päin maailmaa Suomi on ja 95 prosentin (mukaan lukien muut reissaajat) ensimmäinen kysymys sen jälkeen koskee kotimaamme kylmyyttä. Toisin kuin Aasiassa, täällä ei huijata eikä myöskään tingitä edes […]

Continue Reading

Wellingtonista ikuisen kesän Paihiaan

Parin tehokkaan Wellington-päivän jälkeen jatkoimme matkaa Uuden-Seelannin pohjoissaaren läpi. Reittimme oli siis: Wellington – Taupo – Rotorua – Waitomo – Auckland – Paihia – Auckland. Taupoa ja Rotoruaa ympäröivä luonto on upea, mutta pikkukaupungit ovat itsessään hieman tylsähköjä ja uneliaita. Taupolla kävelimme hienon luontoreitin Huka Fallseille ja matkan varrella olevissa kuumissa lähteissä tuli pulikoitua peräti kahtena päivänä peräkkäin. Kuumille, luonnonvaraisille lähteille pääsi aivan ilmaiseksi (mikä on Uudessa-Seelannissa erikoista!) ja moni […]

Continue Reading

Uusi-Seelanti, uudet kujeet!

Uuteen-Seelantiin saapuminen aiheutti meissä molemmissa pientä stressiä tarkoista maahantulosäädöksistä johtuen. Mikäli mukana olevaa, kiellettyä tuotetta ei ilmoita maahantulolomakkeessa, voi seurauksena olla 400 dollarin sakot! Tästä säikähtäneenä (ja muutenkin tarpeeksi vastoinkäymisiä kokeneena) ilmoitimme tulllissa kohtalaisen suuren määrän tavaraa ihan vain varmuuden vuoksi. Mukaan pääsivät mm. sukellusvarusteet, Indonesiasta ostettu puinen pullonavaaja, yksi simpukankuori ja allekirjoittaneen Australian hiekassa olevat lenkkarit. Mitään ei sentään takavarikoitu. Christchurchiin laskeutuminen oli upea eteläsaaren vuoristojen ansiosta, mutta itse […]

Continue Reading

Sydneystä pohjoiseen

Päätimme taittaa välin Sydney – Brisbane Greyhoundin bussilla. Bussipassi mahdollistaa kätevästi muutaman pysähdyksen matkalla, koska varsinkaan Indonesian reissun jälkeen emme ole pitkien bussimatkojen ystäviä. Pysähdyimme kaksi kertaa matkan varrella – Newcastlessa ja Port Macquariessa. Newcastle osoittautui odotettua ikävystyttävämmäksi paikaksi. Kaupungissa on yli 300 000 asukasta, mutta elämää ei tuntunut niinkään olevan ja kadut ammottivat tyhjyyttään. Ainoastaan ravintolaa etsiessä huomasimme, että jokainen yhtään järkevästi hinnoiteltu (ja myös ne liian kalliit) ravintola […]

Continue Reading

Boheemi Melbourne ja sofistikoitunut Sydney

Good morning Melbourne! Mikä ihana tunne olikaan olla pitkästä aikaa länsimaalaisessa kaupungissa Indonesian jälkeen! Vaikka eksotiikassa on siinäkin omat puolensa. Tutulla ja turvallisella englannin kielellä pärjää taas, vaikkakin toisinaan australialaisten aksentti ei ehkä ole niin selkeää. Saavuimme kaupunkiin vähäunisen yölennon jälkeen aamulla kello seitsemän. Ilma oli jo heti aamusta väreilevän kuuma – täällä eteläisessä Australiassa helmikuu on useimmiten pahimpien helteiden aikaa. Toisaalta sää myös ailahtelee paljon – yhtenä päivänä porottaa […]

Continue Reading